5. Ramadan ja koronavirus

Yleensä Id al-Fitr -juhla on ollut suuri yhteisöllinen
tapahtuma ympäri maailmaa.

Muslimien viettämä ramadan-juhla on tänä vuonna joutunut uuden haasteen eteen, kun koronavirus rajoittaa ihmisten tapaamista. Vuonna 2020 ramadan alkoi 23.4. ja päättyy suureen Id al-Fitr -juhlaan 23.5. eli juuri koronaviruksen kannalta kriittisimmässä vaiheessa.

Yle uutisoi ramadamin viettoon liittyvistä muutoksista (16.4. https://yle.fi/uutiset/3-11307997) haastatellen imaameja Anas Hajjaria sekä Abbas Bahmanpouria. Molempien kantana on ramadamin perinteiden muuttaminen viruksen ajaksi. Hajjar korostaa muun muassa perheen kanssa aterioimista sekä rukoilua, kun ennen ne ovat olleet suurempia yhteisöllisiä tapahtumia. Lisäksi moskeijat ovat suljettuina.
Suomessa rajoituksiin on suhtauduttu rauhallisesti, mutta Ylen mukaan muualla maailmalla ei ole ollut aivan yhtä rauhallista (23.4. https://yle.fi/uutiset/3-11318668). Esimerkiksi Nigerissä on syntynyt mielenosoituksia joukkorukousten kieltämisestä. Pakistanissa kokoontumisen eivät ole kiellettyjä, mikä aiheuttaa keskustelua lääkäreiden keskuudessa.

Rajoitukset koskien suuria yhteisöllisiä tapahtumia ja yhtä vuoden tärkeimmistä juhlista, liittyvät uskontojen sosiaaliseen ja toiminnalliseen ulottuvuuteen, mutta myös tunneulottuvuuteen. Ramadanin aikana normaalisti järjestetään joukkorukouksia ja varsinkin paaston päättävää kolmipäiväistä juhlaa juhlitaan koko suvun ja muiden yhdyskuntaan kuuluvien kanssa.

Yle on uutisoinut myös Helsingin somaliväestön koronavirustilanteesta. (14.4. https://yle.fi/uutiset/3-11305135) Suurin osa somaliväestöstä on muslimeja. Heidän tartuntojen määrä on lisääntynyt, minkä takia on erityisen tärkeää, että ramandiin kohdistuvat rajoitukset otetaan tosissaan. Tartuntojen määrä kasvaa somaliväestön keskuudessa nopeasti esimerkiksi siksi, että he tapaavat toisiaan usein ja yhteisöllisyys on heille tärkeää, mutta myös kielimuurin takia.

Tällainen uutisointi voi olla ennakkoluuloja lisäävää, mikä on tietenkin haitallista ja väärin. Varsinkin, kun somaliväestöä kohtaan monella voi olla jo valmiiksi ennakkoluuloja. Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar, joka on myös itse muslimi, on korostanut kommunikoinnin lisäämistä ja syrjinnän ehkäisemistä. Suomessa rajoitusten alettua ja erityisesti Uudenmaan eristämisen jälkeen syrjintää kohdistui jo uusmaalaisiin sekä vanhuksiin ja ennen sitä aasialaistaustaisiin. Joten jos tällainen uutisointi saa paljon huomiota, syrjinnän kohteena voi nopeasti olla somaliväestö.

Ennakkoluulot vähemmistöjä kohtaan voivat lisääntyä koronauutisoinnin kohdistuessa esimerkiksi somaliväestöön.

Vaikka uutisoinnista saattaa olla haittaa, se on myös hyvä asia. Erityisesti ramadaniin liittyvistä muutoksista ei ilmoita ainoastaan heidän oma yhdyskuntansa, mutta myös valtakunnallinen media eli Yle. Tämä kertoo esimerkiksi siitä, että vaikka Suomi on yhä laajalti kristillinen maa, muut uskonnot ovat alkaneet saamaan jalansijaa.

Ramadanin lisäksi myös muut uskonnolliset tapahtumat kokevat tänä vuonna muutoksia. Esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten suviseurat jouduttiin perumaan.


Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11318668
https://yle.fi/uutiset/3-11307997
https://yle.fi/uutiset/3-11305135
https://yle.fi/uutiset/3-11307701
Kuvat:
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-19-20/l8ye2/vii-juhlakalenteri/9ijkj/rjeal
https://www.tolerance.org/magazine/fall-2015/extreme-prejudice